Tutkimus ja kehittäminen

Tuotekehityksen kannalta olennaista on, että osaamme innovaatiotoiminnan alkuvaiheessa (fuzzy front end) tehdä vahvan asiakasymmärryksen avulla oikeita valintoja niin ideoihin kuin tulevan tuotteen tai palvelun jatkokehittämisen edellytyksiin liittyen. Tämän vaiheen päätöksillä on suuri vaikutus siihen, tuleeko kehitysprojektista kustannuksia syövä kivireki vai asetettujen tavoitteiden onnistunut toteutus.

Varsinaista tuotekehityksen kehittämisvaihetta leimaa systemaattinen työ, jossa voi hyödyntää esimerkiksi lean-ajattelun mukanaan tuomia mahdollisuuksia lisätä asiakasarvoa ja vähentää hukkaa. Ketterät menetelmät antavat mahdollisuuden tehdä nopeita uusien tuote- tai palvelukonseptien kokeiluja kohderyhmässä. Tällöin säästyy aikaa ja rahaa ja asiakas saa paremmin omia tarpeitaan vastaavan tuotteen tai palvelun.

Teollisoikeudet tuotekehitysprosessin eri vaiheissa 

Suomalaisyritykset ovat aktiivisia patentoijia. Euroopan patenttiviraston (EPO) tilastoissa Suomi sijoittui vuonna 2016 viidenneksi jätettyjen patenttihakemusten määrässä väkilukuun suhteutettuna. Suomen alueellista ranking-listaa johtaa Etelä-Suomi (84,4 % kaikista Suomen hakemuksista), Länsi-Suomi 9,8 %, Pohjois-Suomi 3 %, Itä-Suomi 2,6 % ja Ahvenanmaa 0,1 %.

Patentointi on kiinteä osa tuotekehitystä erityisesti ideointivaiheessa sekä uuden keksinnön jo saatua lähes lopullisen muotonsa. Ideointivaiheessa voi esimerkiksi Patentti- ja rekisterihallituksen maksuttomista patenttitietokannoista hakea yksityiskohtaista tietoa voimassa olevista ja rauenneista patenteista sekä käsittelyssä olevista julkisista patenttihakemuksista. Tiedon avulla tuotekehittäjät välttävät kehittämästä jo kertaalleen kehitettyä ja parhaassa tapauksessa saavat uusia ideoita ja näkemyksiä meneillään olevaan ideointivaiheeseen.

Patentoinnin tarjoamaa suojaa kannattaa hakea siinä vaiheessa, kun mahdollinen patentoitava keksintö on hahmotettu."

Patentoinnin tarjoamaa suojaa kannattaa hakea siinä vaiheessa, kun mahdollinen patentoitava keksintö on hahmotettu. Ajoitus on tärkeä, sillä tavoitteena on paras mahdollinen suoja keksinnölle. Suojaa ei kannata hakea liian aikaisin, jotta myös kaikki myöhemmin tehtävät parannukset ja muutokset voitaisiin patentoida.

Suojauksen lisäksi patenttitietokantojen avulla voi seurata kilpailijayritysten toimintaa. Tietokannoista selviää, mitä kilpailijat ovat patentoineet ja minkälaisia uusia hakemuksia he ovat jättäneet. Seurannan avulla voi paitsi selvittää kilpailijan tulevia tavoitteita myös puuttua patenttiloukkauksiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Teollisoikeudet eivät merkitse pelkästään suojausta, vaan ne antavat myös mahdollisuuden aktiiviseen uusien liiketoimintamallien kehittämiseen. Liiketoimintalähtöinen IPR-strategia ja aktiivinen patenttisalkun hallinta ja johtaminen luovat vankan perustan laajentaa teollisoikeuksien hyödyntäminen myös uusien liiketoimintamallien luomiseen. 

Kaupallistamisen näkökulma

Ideoiden tuottamisen ja kehitystyön rinnalla kulkevat asiakas ja kohdemarkkina. Kuka on asiakas ja mikä on asiakkaan todellinen tarve? Mikä tuottaa asiakkaalle sellaista arvoa, josta hän on valmis maksamaan? Millä tavoin tuotekehityksessä on mahdollista hankkia tietoa asiakkaista ja luoda kehitystoimintaan sellaista asiakasymmärrystä, joka varmistaa oikeat päätökset ja valinnat tuotekehitysprosessin aikana?

Miten löytää tapaus- ja tilannekohtaisesti soveliaimmat työkalut ja toimintamallit?"

Työkaluja ja toimintamalleja asiakasymmärryksen lisäämiseen on monenlaisia. Miten löytää tapaus- ja tilannekohtaisesti soveliaimmat? Tämän haasteen ratkaiseminen vaatii keskittynyttä ja järjestelmällistä tuotekehitystoimintaa, johon tuotekehittäjien lisäksi osallistuu henkilöstöä muun muassa myynnistä ja markkinoinnista sekä tuotannosta. Digitaalisuuden myötä myös asiakkaat voivat helposti ja yksinkertaisesti osallistua itselleen suunnattujen tuotteiden ja palvelujen suunnitteluun.

Kiinnostavan asiakaslupauksen sisältävän tuote- tai palvelukonseptin luominen edellyttää asiakasymmärryksen lisäksi toimivan kokonaispaketin, johon sisältyvät kohdemarkkinan hyvin tavoittavat jakelu- ja myyntikanavat, toimiva hinnoittelupolitiikka sekä kohderyhmäviestintä.

Tuotekehitysprojektin johtaminen ja projektisalkun hallinta

Tuotekehityksen ytimessä ovat projektin hallinta ja johtaminen. Tuotekehittäjällä on yleensä meneillään samanaikaisesti useita laajuudeltaan vaihtelevia tuotekehitysprojekteja ja monesti vielä monikulttuurisessa toimintaympäristössä. Selkeä käsitys projektinhallinnan dynamiikasta sekä hyvä yleiskuva välineistä ja menetelmistä antavat tuotekehittäjälle valmiudet valita omien projektien hallintaan sopivat työkalut.

Tuotekehitysprojekti linkittyy usein suoraan liiketoimintastrategiaan, mikä vaikuttaa projektin päätöksiin."

Tuotekehitysprojekti linkittyy usein suoraan yrityksen liiketoimintastrategiaan, mikä vaikuttaa ennen projektia, sen aikana ja sen jälkeen tehtäviin päätöksiin. Projektien tuloksellisuuden arvioinnissa tarkastellaan niin välittömiä hyötyjä (tuotevaatimukset, tavoitteiden toteutuminen, sisäinen tehokkuus) kuin välittömiä vaikutuksiakin (asiakkaaseen, projektiryhmään). Projektia myös arvioidaan tuotekehitysprosessin eri vaiheissa ideointi-, tutkimus- ja teknologia- ja konseptikehitysvaiheesta tuotekehitykseen sekä tuotteet markkinoilla -vaiheeseen asti.

Useita samanaikaisia, keskenään kilpailevia tuotekehitysprojekteja voidaan vertailla ja karsia esimerkiksi strategianmukaisuuden, liiketoiminnan hyötyjen ja muutoksen teknisen toteutettavuuden mukaan. Tämä tulee usein kyseeseen tilanteissa, joissa yrityksen tuotekehitysprojektisalkkua rakennetaan ja ylläpidetään.

Projektien sijoittaminen salkkuun auttaa tuotekehitystä johtamaan kokonaisuutta: seuraamaan taloutta ja resurssien riittävyyttä sekä ohjaamaan sovittujen yhteisten linjausten toteutumista salkun projekteissa.